Piirin 90 v. juhlaseminaarin antia

26.11.2009





TUL Kymenlaakson piirin 90-vuotisjuhla Merikeskus Vellamossa alkoi juhlaperinteistä poikkeavalla tavalla. Rasismiin ja syrjintään perehtynyt freelancertoimittaja Lari Kangas kertoi liikunnan ja urheilun mahdollisuuksista auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Liikunnallisia esityksiä juhlaan toivat Voikkaan Viestin ja Kotkan Kirin voimistelijatytöt.

Syrjintä ja rasismi ovat paha ongelma

 

Lari Kangas kietoi kuulijansa heti otteeseensa.

- Suomalaisessa urheilussa ja seuratyössä on syrjintää. Tämä on yhtä totta kuin se, että jalkapallossa esiintyvä rasismi on paha ongelma, Kangas sanoi.

Kankaan mielestä TUL voi olla lasikaton murtaja edistämällä tavoitteidensa mukaisesti tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta.

- Jos TUL ei toimi yhdenmukaisuuden edistämiseksi, ei sitä tee silloin muutkaan järjestöt, Kangas sanoi.

Palloliitossa työskennellessään Kangas oli mukana selvittämässä maahanmuuttajien tilannetta jalkapalloseuroissa. Liiton 1 050 seurasta tutkittiin 800 seuraa. Maahanmuuttajat eriytyvät omiin seuroihinsa, mutta rasisimia se ei poista.

- Joka kolmas erotuomari on nähnyt rasismia otteluiden aikana. Rasismia ei esiinny vain kentällä, vaan myös katsomossa, Kangas sanoi.

 

Urheilu tarjoaa keinon onnistua

 

Kankaan mukaan maahanmuuttajien integroinnissa liikunnan ja urheilun avulla on kaksi ongelmaa. Kynnys lähteä mukaan seurojen harjoituksiin tai muuhun ohjattuun toimintaan on monessa perheessä korkea muun muassa puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Toisaalta jokaisella perheellä ei ole varaa maksaa lapsien harrastuksista ja myös asenne seuratoimintaa kohtaan voi muodostaa liian korkean esteen.

31 vuotta Kotkassa asunut sveitsiläinen Michael Baumberger jakoi Kankaan mielipiteen siitä, että urheilu tarjoaa mahdollisuuden onnistumisille ja elämysten kokemisille.

- Maahanmuuttaja kokee muutenkin paljon epäonnistumisia muun muassa työpaikan saamisen ja opiskelujen osalta. Liikunta oli aikanaan minulle ja on monelle muullekin maahanmuuttajalle integroitumisen keino, Baumberger sanoi.

Mies oli tuomassa petankkia Suomeen ja lajin harrastamisesta Kotkassa tuli hänelle tärkeä keino sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

31 vuoden aikana saaduista kokemuksista yksi tärkeimpiä on Baumbergerille ollut se, ettei harrastustoiminta ole maahanmuuttajille niin tärkeää kuin kantasuomalaisille.

- Monellakaan perheellä ei ole ongelmia vapaa-ajan kanssa. Heille ei synny iltaisin tyhjiötä, joka olisi täytettävä harrastuksilla kuten suomalaiset tekevät, Baumberger sanoi.

 

 

Kuntien kannattaa sijoittaa liikuntaan

 

Juhlapuheen pitäneen Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helmisen mukaan liikunnan avulla voitaisiin merkittävästi vähentää kuntien terveys- ja sosiaalitoimen menoja.

 Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa 300–400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset muun muassa lisääntyneiden sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen takia.

- Liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkitystä ei koskaan voida tarpeeksi korostaa. Ennakkoluuloton ja nykyistä pitkäjänteisempi panostus liikunnallisen elämäntavan tukemiseen auttaa hallitsemaan sosiaali- ja terveysmenoja tulevina vuosikymmeninä.

- Hyvässä liikuntakunnassa on monipuoliseen harrastamiseen innostavat maksuttomat tai vähintään edulliset liikuntapaikat sekä liikunnallisuutta tukeva arkiympäristö, Helminen sanoi.

Helmisen mielestä liikunnan kehittäminen kunnan hyvinvointipolitiikan välineenä edellyttää sekä osaavaa liikuntatoimen henkilöstöä että liikunnan strategisen merkityksen oivaltamista kunnan kaikilla hallinnonaloilla.

- Urheiluseurojen tukeminen on kunnille edullista ja sijoitus moninkertaistuu vapaaehtoistyön kautta. Yli puoli miljoonaa aikuista on palkatta ja omalla vapaa-ajallaan mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä, Helminen sanoi.